Kahluutakkien merkki-, väri- ja mallivalikoima alkaa olla tätä nykyä samaa luokkaa kuin paremmissakin "dressmanneissa", eli valinnanvaraa on vähintäänkin riittävästi. Takkia valittaessa tulisi ennen sen tyylikkyyttä asettaa muutama toimivuusnäkökohta mielestäni ulkonäön edelle.
Ensiksi tulee mieleeni takin pituus, joka on tietenkin jokaisen itse päätettävä, Omat kokemukseni perustuvat lyhyisiin malleihin, eikä niistä olekaan pahaa sanottavaa. Kuka päätyy pidempään malliin, on luultavasti ajatellut valinnan omalta kannaltaan paremmaksi.
Takin puettuaan ja suljettuaan (vetoketju/tuulilista) voi kokeilla nostaa molemmat kätensä suoraan ylös ja jos koko takki tällöin nousee "reippaasti kainaloihin" voisi olettaa sen hinaavan itseään kalastettaessa pikku hiljaa samaan suuntaan. Näin tapahtunee varsinkin kahden käden ongella kalastettaessa, jolloin molemmat kädet tekevät "työtä". Eli hiha-aukkojen leikkaukseen, hihojen istutukseen ja niiden vapaaseen liikkuvuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.
Takin huppu on eräs melko tärkeä osa ja sen tulisi olla riittävän korkea, mutta suljettuna silti tiiviisti päätä suojaava. Eli takki päällä huppu ylös ja jos hupun "katto" tuntuu ikäänkuin painona pään päällä, olettaisin hupun olevan hivenen liian matala. Silloin ehkä kannattaisikin kokeilla jotain toista mallia. Usein hupun etureunan lipassa on sisällä metalli- tai muu jäykkä lanka, jonka avulla lippaa voi muotoilla mieleisekseen, eikä ratkaisusta ole pahaa sanottavaa.
Takkien valikoimassa riittää tätä nykyä valinnanvaraa
Takin vetoketjun, sen materiaalin ja "karkeuden" tarkasteluun voi myös kuluttaa hetken aikaansa. Muovisen, kovin hienorakenteisen vetoketjun voisi olettaa olevan paljon lyhytikäisemmän, kuin metallisen tai ainakin karkearakenteisemman. Ketjun hyvä ja vaivaton liikkuvuus on myös seikka, jota aika pian oppii arvostamaan.
Takin tuulilista - vetoketjun päälle käännettävä - on muuan melko tärkeä osa ja sen tulisikin olla riittävän leveä, joko neppareilla, tarralla tai molemmilla tiiviisti kiinnittyvä. Jos tuulilistan yläosan jatkeena on erillinen kaulaa suojaava läppä tai vastaava, se on kaikki plussaa.
Hyvässä kahluutakissa on poikkeuksetta ns. sisähiha - oikeammin kai tuplahihansuu - joista sisemmän saa kiristettyä lähes vesitiiviiksi. Mikäli sisähiha puuttuu en pitäisi ratkaisua ihan parhaana, en siltikään vaikka pelkän päällihihan saisikin kiristettyä.
Takin taskujen määrä on luonnollisesti jokaisen itse päätettävissä, mutta jos tuulilistan alla tai takin vuoriosassa on vetoketjuilla suljettavia taskuja, ratkaisusta voi olla oikeastaan vain yhtä mieltä. Ei huono. Useimmiten takeissa on - merkistä riippumatta - kaksi isohkoa päällitaskua, ehkä hihataskuja ja erinäisiä määriä ns. piilotaskuja.
Päällitaskuissa - sijaitsevatpa takin rintamuksessa tai hihoissa - kiinnittäisin huomioni niiden läppien kiinni pysymiseen, sekä ennen kaikkea läppien kokoon. Mitä enemmän läppä tulee taskun suun ja sen sivujen päälle, sitä paremmin voi uskoa sisällä olevien tavaroiden säilyvän kuivana.
Jos takista löytyy vyötärönauhassa jonkinlainen kiristysmekanismi (nauha tms.), hyvä niin. Syvällä kahlattaessa takin voi "lukita" mekanismilla hieman ylemmäs, eikä takin helmaosaa tarvitse kastella.
Nykyiset materiaalit ovat lähes poikkeuksetta hengittäviä ja sateenpitäviä. Tosin, pidempiaikainen kalastus rankkasateessa saa luultavasti "huipputuotteenkin" päästämään vettä lävitseen ainakin jossain määrin. Todettakoon kuitenkin, että hengittävän kahluutakin ei ole kai tarkoituskaan olla "ihan oikea" sadetakki, vaikka useimmat hyvin vedenpitäviä ovatkin.
Hengittävyyden takia kurkistaisin myös takin vuoren materiaalia. Jos se näyttää tai tuntuu kovin tiiviiltä, voisi olettaa hengittävyyden olevan kehnompaa, kuin vaikkapa verkkovuorillisen mallin ollessa kyseessä. Toisaalta, nykypäivän materiaalit yllättävät melko usein ominaisuuksillaan, eli tiiviiltäkin näyttävä kangas voi olla hyvinkin ilmanläpäisevää...
Kuten alussa mainitsin, malli- ja värivaihtoehtoja on "pilvin pimein". Pääosa nykytuotteista on vähintäänkin tyylikkäitä tai vielä enemmän tyylikkäitä. Toki kahluutakin valinta lieneekin useasti ns. makuasia.
Aloittelijan kannattaa kuitenkin olla hyvin tarkkana ensimmäistä kahluutakkia valitessaan. Nykypäivänä on enemmän kuin helppoa valita pelkästään silmää miellyttävä tuote, joka ei pitkällä aikavälillä mitattuna olekaan välttämättä se paras vaihtoehto.
Mainittakoon kahluutakkien hinnoista sen verran, että ihan halpoja ne eivät valitettavasti ole. Toisaalta, jos vaivautuu hiukan käyttämään malttia takkia valitessaan, maksetulle hinnalle löytyy useimmiten myös katetta.
